Onnistuin taas kaatumaan! Keskiviikko-iltana pihalla pyykkikassin kanssa kun olin menossa rummuttamaan petivehkeitä kuivaksi. Onneksi ehdin pyörähtää vasemmalle kyljelle hiukan sillä ensin näytti tulevan komea mahalasku! harmi vaan, että oli taas sama kylki koetuksella kuin viimeksikin.. Sattumalta mula oli torstaina muutenkin lääkäriaika neuvolaan jossa saatiin tutkittua, että kaikki on kunnossa:) Vauva liikkuu ja sydän lyö 150krt/min niinkuin pitääkin. Perätilassa hän vielä köllöttelee joten sain lähetteen TYKSiin kääntöä varten. Perjantai-aamulla tulikin soitto, että tiistai aamulla klo 9 he haluaisivat tutkia meidät. Sehän passaa:) Emilialle saatiin järjestettyä kummeilta hoito sairaalavierailumme ajaksi:) Nyt alkaa taas tulemaan kiitettävää turvotusta jalkoihin, pahemmin oikeaan jalkaan. Sormella kun painaa sääriluun päälle niin parin sentin kuoppa siihen jää:( Onneksi ei ole vielä niin paha turvotus kuin Emiliasta mutta saas kattoa millaiseksi tämä menee.. Varsinkin käännön jälkeen kun vauva pääsee laskeutumaan ja painamaan verisuonia pahemmin... Itse alkaisin olemaan jo valmista kauraa vauvan syntymiseen... Vaikka koko uusi ihminen ei ole kyllä itse asiassa mennyt tajuntaani yhtä vahvasti kuin Emiliaa odottaessa! Enää ei ehdi ajattelemaan asioita niin paljoa kuin silloin...