Eilinen oli(Emilian vointia lukuunotttamatta) ehkä tämän vuoden paras päivä!! Lapin reissusta lähtien minulla on ollut "kadoksissa" sormukset.. Mielestäni olen kaikki paikat kolunnut läpi eikä niitä ole löytynyt, unettomia öitäkin on asian takia ollut ja stressi-ihottumakin puhjennut pahemmaksi(veri lentää sormien nivelistä ja päänahasta).. Mutta nyt!!! Nyt ne löytyi! paikasta jonka olin tutkinut jo ainakin 4 kertaa! Ihanaa!! Ja toinen valtava ihmetys: Ella nousi ekan kerran itse seisomaan tukea vasten!! JEE!! Ikää oli siis tasan 8 1/2 kk, saman verran kuin siskollakin aikoinaan! Ehdin jo viime viikolla ajatella, että hyvä jos nousee seisomaan ennen 10kk ikää! Oli neiti sitten ylpeä itsestään, nauraa kihersi! Minä kuviasin ja taputin ja hihkusin, Marko taputti ja kehui ja Emilia... Emilia hyppi tasajalkaa, taputti kehui ja hali Ellaa "hieno sisko!!"