Emilia alkoi taas sairastelemaan.. Varasin lääkäriajan alunperin ihan muusta syystä, mutta loppujen lopuksi käynti oli varsin tarpeellinen Emilian äkillisen sairastumisen takia. Silmät turposivat, syöminen takkuilee, puhe on oudon kuuloista.. Lääkäri totesi toisessa korvassa olevan tulehdus. Kaikki muut oireet selittyivät mononukleoosilla, kansasuussa tunnetaan pusutautina. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00107#at Tästä linkistä löytyy tietoa. Must vaan tuntuu, että toi on yhtä kauhea laipsille kuin aikuisille.. Taas vaan vähätellään lasten kipua.. Ellalla on kans lämpöä, mutta muuten ei oireile pientä nuhaa ukuunottamatta, toivotaan ettei hänellel tule tuo Emilialla oleva tauti.

Putket Emilian korvissa ovat kuulemma työntymässä ulos, eli poistumassa. Vähän haskattais tilanne siltä, että kun putket eivät enää toimi niin uudet tulehdukset tulevat taas.. Se tarkoittaa sitä että saatetaan joutua putkittamaan tytön korvat kolmennen kerran! Ensin oli silikonituubit, nyt titaanituubit ja jos oikein muistan niin kolmannella kerralla vuorossa olisivat kullatut tuubit..

Ehkä voisin tehdä pienen selostuksen korvien putkituksesta, sen verran kuin asiaa maallikkona ymmärrän! Siis lapsella on liian ahtaat korvakäytävät(pitkälti perinnöllinen asia) jolloin välikorva ei tuuletu oikealla tavalla josta seuraa tulehdus. Silloin kerääntyy korvaan nestettä; mätää. Yleensä asiaan auttaa antbiootti, mätä kuivuu hetkellisesti. Korvatulehdukset toistuu jolloin päädytään korvien putkitukseen. Putkituksessa tärykalvoon tehdään pieni reikä johon tuo putki istutetaan. Putki varmistaa korvan oikeanlaisen tuulettumisen jolloin korvatulehduksia on vähemmän. JOS tulehdus tulee, niin yleensä mätä poistuu korvasta ulos putkea pitkin; tulehdus on helppo havaita. Joskus putket menevät tukkoon(kuten Emilialla kävi keväällä) ja silloin korva täytyy imuroida. imurointi on tuskallinen prosessi jossa korvaan laitetaan "imurin varsi" joka on pitkä lasinen ohut putki jonka toisessa päässä on kone, imuri. Toiminta on tavallaan sama kuin kotona imuroidessa. Jokainen vain voi kuvitella miltä tuntuu kun kipeään korvaan tungetaan vekotin joka hurisee ja "repii" kuivuneen töhnän korvasta irti. Itelleni tuo toimenpide on tehty pari kertaa ja siinä ei kyllä itku ollut kaukana..

Jotta näin täällä! Yöt on yhtä tuskaa, siinä on uni kaukana! Emilia itkee, känisee ja huutaa tuskaansa koko yön.. Hengittäminen sattuu, nieleminen ei onnistu, eikä liioin niistäminen vaikka nenä on täynnä räkää! Onhan se aika inhaa kun ei voi kivun takia niellä edes omaa sylkeä joka sitten valuu pisin naamaa.. Onneksi Emilia on toistaiseki vielä juonut ihan suht hyvin, syönyt ei ole yhtään. Ei edes mehukeittoa! Toivotaan, että jatkaa vielä juomista ettei tarvitse sairaalaan tiputukseen lähteä!

Näin meillä katsotaan Pikku-Kakkosta.. Emilia nukahti kesken kaiken, jota ei ole tehnyt koskaan ennen! Likka ei jaksa edes istua nyt..

Tässä tyttö jaksaa muovailuvahailla, näkee kyllä että on kipeä!

Raportoin taas kun ehdin ja jaksan..